Viikko siinä meni Joulukirkossa käyntiin
    Iikka sytyttää piisihin tulet päiväsyvän näin jouluna on lyhy.
- Piisipuiksi ei kelepaakkahan mikkä tahansa sälöt, niijen pitää olla kunnon juurakoja. Niistä se tulee komia loiste pirttihin, kovin pieniksi ei piä hakata kestäväppähä palaa kauvemmin.
Tulikohan sinne kartanolle joku, pitää ihan kattova. Aivan ku olis sivakat pantu pirtin seinää vasten. Lasikki umpijäässä, ei nävy  ko valonloiste karjakovan räppänästä.
Jokahan kuulin merkillepantavaa, kuka lie kulunpäällä jouluaattona. Saattohan se olla Eetikkä, meni navettahan Anna Reetaa kattomahan.
Raaputtaa ikkuna lasia päreellä että näkisi paremmin.
-  Kyllä Eeti ois tullu ensin pirttihin, houkka niin perso kahaville. Pitkän syksyähän ne on Anna Reetan kans hiihtäneehet  poroissa, mettässä tulilla tuo konna oppi kahaville.
Noo harijaupaaha poromieheksi. Se pitää värkätä niitten kanssa jo poikasesta lähtien. Liisalla eivät ole porot liisääntynnehet Salamisehen menon jäläkehen. Eiköpähä ku Eetikkä tuosta vielä varttuu, ala porot vasomahan ja tokat kasvamaahan. Iikka heittäypi pitkällehen porontalijalle jokoon levällään pirtinpenkillä.

    Porstuvan ovi aukesi Anna Reeta tuli lypsyltä ja toi verestä maitoa kiulullisen pirttiin.
- Laitan ohorapuuron uunihin, ompahan aamulla valamihina enne kirkkohon lähtöä.
- Tuliko sinne navettahan joku. Iikka kysyy heti Anna Reetalta.
- Siellä ei ole kulukennu kukan, lypsin lehemät ja kissat makas uunin pankolla.
Annon niille kaks kupillista lämmintä maitoa. Lehemille annon jokaselle isot kerput lehtiä ja pikkulavosta hajin takallisen törmäpellon heiniä.
- Annokko Hirnulle appehen.
- Sille annetahan ensimmäiseksi, ennen muitten ruokkimista. Laitan lämpimähän vetehen olijensilippuja, koivunlehtiä, vähän suolaakin nakkasin sekaan.
Jouluaattona ruukan muistaa kaikkia elukoja. Iliman niitä olisimma kaikki menehtyneehet sillon näläkävuosina. Alakaa vispaamaan paassa ohorajauhoja maijon sekahan turpoamaan.

- Näkykö pirtinseinää vasten kenenkähän sivakoja.
- Totta olis kulukija tullu pirttihin, jos sivakoilla liikkuu. Joulutonttu saattaa olla liikkehellä tai riihitonttu lähteny puuron syöntihin.
Rullikki liikkuu vasta keväämmällä pääsiäisen kahta puolen. Tuumaapi Anna Reeta.
- Älä sinä mieloile, oon kuullu tähän saakka joka ikisen tähellisen vierahan tulon.
Kummemmat ja erähemmät on merkit, jouluaattona eellusmies liikkehellä. Pitää noutaa kamarista raamattu ja virsikirja, lukia niistä muutama värssy.
Anna Reeta on tuonut kirveen rantteelta ja hakkaa sillä pölkynpäällä poron roppia. Laittaa mustalle uunipannulle luita pohjalle ja lihat niiden päälle ja suoloja.
Lopuksi kaataa kylmää vettä lihain päälle ja työntää pannun pirtin uunihin.

-  Poronrintaa ko tet uunihin laitatta, pankaaha konttiluita palijon. Huomena on Joulunpyhä Kristuksen syntymäjuhla. Kolomelta noussahan ylös ja lähetähän joulukirkkoon Sallansuuhun.
Pitää hakia rouvot ja raanut yöksi pirttihin lämpiämäähän. Oli se ennen, joulukirkkohon mentihin Kemijärvelle. Siihe meni koko viikko. Kahesti minäki kävin isä - ja äitivainajan anssa.
Oli siellä komeita tyttäriä palijon. Papin saarnasta en muista mitähän, niitten tyttärien vahtauksehen meni koko aika. Kirkossa oli palijon kyntteliä, niin kirkasta sekä komian näköstä. Sekö lie laittanu pään sekasihin, ihan hoipertelin kirkonportahilla ulos tullessa. Sallaniemehen teit kirkon, sinne ne jäit ikiajoiksi Kemijärven tyttäret. Mitä näin jouluna mielehen palaavat hymm…
Riitta Maria lähemmä saunahan, pitää ottaa mennessä vastat tollasta.
Kuusamon kirkon kellotapuli
Rovaniemen vanhakirkko 1800-luvulta
<  1  2  3  4  5  6  >
Lapajärvi  Historiaa alkuun  •  Lampela alkuun

Sota-aikaan
taustalla Puuvaara
taustalla Sallanlatvatunturi ja Vuosnatunturi
Sallatunturit
kukkaniitty Lampelassa
retkeilijät 2005
Lampelanjärvestä irronneet uitonpuomit patoutuneena Sallajokeen vanhan kirkonkyläläisten myllyn niskaan
Sallajoki Lampelassa