Suomen kartta 1939

Karttaan on merkitty alueet jotka Suomi joutui myöhemmin, 1940 ja 1944  pakkoluovuttamaan Neuvostoliitolle:
Petsamo, puolet Sallan kunnasta ja Kuusamostakin osan. Karjalasta suurimman osan.
Talvisodan evakossa

    Iltapäivällä tulit sekajunat ja onnikat Sallan kirkolta hakemahan jo monettako lastiaan. Niihin nousit pienet lapset äiteineen ja vanhukset. Miehet ja nuoriväki väki kuorma-autoihin, joissa osassa oli kuomut lavanpäällä. Niillä lähdettiin kohti Kemijärveä, perille tultiin illalla ja majoituttiin Yhteiskoululle.

    Kemijärveltä lähti höyryveturin vetämänä pitkäjuna härkävaunuja, lastina evakkoon matkaavia sallalaisia. Junan pysähtyessä Rovaniemellä toivat sotapoliisit Vuosnasta haetun vanhanemännän junaan. Samalla toinen poliiseista totesi. - Tässä on oikea kommunisti Sallasta, hän ei pelkää Ryssän puna-armeijaakaan. Laurilassa juna kääntyi kohti Torniota la pysähtyen viimein Ylitornion asemalle. Sieltä jatkettiin matkaa hevosilla jokivarren kyliin. Torniojoen vastakkaisella puolella oli rikas Ruotsi ja Matarengi  kauppoineen ja kirkkaine valoineen.

    Monesti oli lähdetty ja muutettu olin paikkaa. Kemijärvellä oli Flinkin Iita todennut Lampelan Hiljalle.
- Te Sallan evakot olette niitä toisen luokan mustalaisia täällä Kemijärvellä. Me oikeat mustalaiset kuulumme siihen ensimmäiseen luokkaan, me on lähetty jo monta sataa vuotta sitten kulkemaahan ja totuttu kiertolaisen elämään. Hai te vasta opettelette mierontiellä olemista. Iitan sanat tulit vielä monesti mieleen matkan varrella ja sen jälkeenkin.

    Ensin oli tultu Kemijärvelle, sieltä vietiin junalla Ylitornion asemalle. Josta Rahtulan talojen isännät hakivat hevosillaan evakot taloihinsa. Lampelan Matin perhe Siivolan Hilja ja hänen neljä tytärtä sekä yksi perhe Särkelästä asuivat Vanhasen talossa.

    Siinä oli kahdet pirttirakennukset ja kaksitoista lehmää. Täältä kaikki pääsit käymään ensimmäisen kerran ulkomailla Ruotsissa. Siellä oli kaupoissa tavaraa ja kahvia. Sai ostaa kaikkea niin paljonko tarvitsi. Rahtulassa oltiin neljä kuukautta ja maaliskuun lopulla siirrettiin sallalaiset Sodankylän Syväjärvelle ja muihin järvikyliin. Monet palasit Kemijärvelle kesällä 1940. Lampelan Jannen ja Matin perheet tulit Puikkolaan. Asut siellä siihen saakka kunnes Salla vallattiin takaisin Neuvostoliitolta 1941.
Toini Ja Toivo Jumisko
© Nanni Niemelä
Viljo ja Liisa Leinonen
Lampelassa 1944
Taustalla Siivolanvaara l. Leikkuuvaara.
© Ilja Leinonen
Kyllikki ja Aate Siivola
lasten Yrjön ja Tertun kanssa jatkosodan aikaan.
© Reijo Siivola
Katri ja Mauno Siivola
© Mauno Siivola
Sotamies Eelis Niemelä
Hän kaatui 8.9.1941 Tolvantojoella, lähellä Alakurttia. Matti Lampela Niemelän vanhin poika.
© Ilja Leinonen
Sankarihautajaiset
Kemijärven Kirkko
© Nanni Niemelä
Isänmaan puolesta

Lampelan kylästä vuosina
1939 – 1944
Talvi – ja Jatkosodassa kaatuneet
Talvisodassa kaatui
Onni Siivola
17.1.1940 Onkamossa

Jatkosodan hyökkäysvaiheessa 1941  kaatui Sallan rintamalla:
Aarne Siivola
07.07.1941 Polkuvaarassa
Heino Kuusiniemi
10.07.1941 Kelsinkäisessä
Hannes Lampela
10.07.1941 Kieristelmävaarassa
Veikko Siivola
27.07.1941 Loukuttamaassa
Jalmari Lampela
21.08.1941 Isoselänmäessä
Eelis Niemelä
07.09.1941 Tolvantojoella
Osmo Lampela
04.11.1941 Kiestingissä

Haavoittui ja kuoli
Heino Lampela
18.9.1943 Sotasairaala 68:ssa.
Reino Siivola
13.10.1943 Vienankanavalla.
Olavi Halsinaho
18.1.1944 Kenttäsairaala 4 KY:ssä.

Sodan päättyessä rintamalta palatessa sairastui Ville Niemelä.
Hän kuoli 25.6.1949 Torniossa
1  2  3  4  >
Lapajärvi  Historiaa alkuun

1800 -luvulla  •   Lampela alkuun