Lapajärven asuttaminen 1 2 3 4 5
Tiikkajan Hiljan ennustus
Kävi toteen Tiikkajan vanhanemännän Hiljan ennustus sotaa edeltävältä ajalta:
"Siellä on varmasti joskus asukkaita tuolla järven toisella puolen,
minä kuulen yhtenään sieltä vasaranpauketta ja sahausta."
Ensimmäisenä kesänä 1948 rakennettiin Tasala, vastiketilana Matti ja Edla Lampela – Niemelälle.
Ensimmäinen ihmettelyn aihe oli tultaessa talon paikkaa ja metsiä katsomaan. Missä se järvi on, metsä oli niin sakeaa ettei rantaa näkynyt kolmenkymmenen metrin päähän. Perävaarassa oli niin paljon tukkipuita ja honkia, ei voinut muuta kuin ääneen ihmetellä. Hyvät on metsät täällä. Talvella oli kaadettu rakennuspuut, jotka hangen aikana ajettiin hevosella nykyisen aitan vierellä olevalle sahauspaikalle. Huhtikuulla tulit sahurit Keto Onni ja Leinon Paavo Kallungista. He sahasit kenttäsirkkelillä koko kylän rakennuspuut. Ensimmäinen sahaus lanssi oli Petäjävaarassa, toinen keskikylällä Jyrhämässä ja kolmas paikka Tasalassa tienpäässä.
Kesäkuulla tuli taloa rakentamaan vävy Kalle Leinonen ja vaimonsa Ilja, lasten Viljon ja Liisan kanssa Kemijärven Halosenrannalta.
Poika Matti Heikki Niemelä tuli vaimonsa Nannin kanssa Kursusta. Ensiksi rakennettiin aitta, johon menit kesäksi asumaan Nanni ja Matti. Aikaisemmin keväällä, sahausaikana oli järvenrantaan tehty savusauna pyöreistä puista aivan vesirajaan, kooltaan 4 x 4 metriä. Siihen asettuivat Ilja ja Kalle lapsineen, savusauna toimiessa keittiönä ja ruokailupaikkana kaikille alkukesän. Saunomassa käytiin Miljoonapirtillä, missä oli hyvä sauna Kursunjoki varressa sekä uimapaikka.
Tiikkajan talo oli Lapajärven pohjoisrannalla. Siellä asui myös kylää rakentamaan tulleita työmiehiä alkuaikoina.
Lampelan Laura ja Martti asuit Tiikkajan kamarissa talven 1947- 48. Leinosen Ilja kävi leipomassa ensimmäiset leivät Tiikkajan pirtinuunissa. Alusti leipätaikinansa edellisenä iltana savusaunassa vastakkaisella rannalla. Oli ennalta sopinut Tiikkajan Helmin kanssa koska saa tulla paistamaan leivät. Helmi oli sanonut lämmittävänsä uunin aamusta sovittuna päivänä. Ilja souti veneellä Tiikkajaan ja nousi törmän päälle taikina-saavinsa kanssa, leipoi ja paistoi leivät. Palattuaan kotiin oli Kalle ja Matti Heikki rannalla rakennushommissa. Arvauttivat mitä tekevät. Ei osannut Ilja siihen vastata. No uuniahan me sinulle tehdään. Ulkouunissa paistettiin kaikki leivät tortut ja pullat sinä kesänä lokakuulle saakka, kunnes pirtti oli asuttavassa kunnossa ja uuni muurattu sinne.
Sen jälkeen rakennettiin rantasauna ja sen valmistuessa kesäkuun puolivälissä muutettiin siihen asumaan,
samoin keittovehkeet siirrettiin sinne. Tämän jälkeen savusaunassa asuit pellonraivausmiehet, hekin tarvitsivat nukkumapaikan ja sääskiltä suojan. Rantasaunan valmistuttua alettiin salvamaan päärakennusta. Alkukesästä oli pohja kaivettu ja valettu sokkeli, sekä kellari pirtin alle rinteeseen. Kaveriksi salvamaan Kallelle tuli Aarne veli Kemijärveltä. Kahdessa viikossa päärakennus salvettiin tasakertaan.
Kalle valmisti talon Matti Heikin kanssa asuttavaan kuntoon puupinnalle. Syyskuulla tuli muurari ja lokakuun puolivälissä
muutettiin päärakennukseen asumaan. Edla ja Matti tuli lehmien kanssa Miljoonapirtiltä. Väliaikainen navetta salvettiin pyöreistä hongista, ja sen jäädessä myöhemmin kesänavetaksi. Nykyinen navetta salvettiin seuraavana keväänä kartanolla kehikoksi. Isännän siskon pojan Pauli Onkamon toimiessa timpurina. Pohja valettiin alkukesästä ja kehikko koottiin paikalleen ja naulattiin pärekatto. Navettaan tuli heti sen valmistuttua, asumaan työmiehiä koko kesäksi. Haisujängän aluetta palstottiin rintamamiehille asutustiloiksi ja työmiehet tarvitsivat kortteeria. Samoin pellonraivaustehtävissä oli miehiä ja ojankaivureita oli kylä täynnä. Näin lähti elämä käyntiin Lapajärvellä. Yötä myöten kuului vasaran pauke.
Lapajärven asuttaminen 1 2 3 4 5
