Venäjälle loikkasivat
Oolovi Kanerva, Eljas Siivola, Ilpo Lampela, Valde Siivola ja Helvi Lampela. Reitti kulki rajalle vanhoja kinttupolkuja pitkin. Oolovi Kanervan toimiessa johtajana. Raja ylitettiin Neuvosto - Karjalaan keskellä erämaata ilman lupaa ja passia.
Helvi ja Eljas olisivat halunneet palata takaisin Vuosnasta.
Kanerva oli todennut. - Jos lähette minä ammun pistoolillani teijät tähän paikkaan.
Eljas Siivola kuoli punatautiin samana vuonna joulukuussa 1932 Neuvostoliitossa. Muut miehet vangittiin vuoteen 1938 mennessä. Syynä vieraanvallan kansalaisille langetettu tuomio. Ei toivottuina ja epäilyksen alaisena henkilöinä Neuvostoliitossa. Kaikki miehet ovat kuolleet kuolinsyytä ja aikaa ei ole vahvistettu.
Helvi Lampela sai kymmenen vuoden työleiri tuomion Siperiaan. Minkä hän suoritti loppuun ja palasi Neuvosto – Karjalaan Petroskoihin 1948. Tuomionsa kokonaan täyttäneenä. Helvi pääsi palamaan Suomeen 1956 oltuaan Neuvostoliitossa 24 vuotta.
Elämä alkaa paranemaan Suomessa 1930 luvun lopulla
Rakkaus roihahti keväällä uitossa uittojätkän ja talontyttären kohtaamisessa.
Raamit sille antoi Sallatunturi ja sykkeen Sallajoki. Joka aloitti juoksunsa Sallan-latvatunturin ja Vuosnatunturin kainalosta. Luovuttaen joka kevät uomaansa pitkin huilanneet tukit kirkonkylän alapuolella. Kuolajoen vietäväksi Tenniöjokeen. Mitä pitkin huilasit Savukosken yläpuolelle Kemijoen valtauomaan. Sieltä kesään mennessä Kemiin. Siellä oli pohjolan leivän ja rahan syntymäkoti Kemiyhtiö.
Savotoita oli talvisin pitkin Sallajoki vartta aina Sallan latvoille saakka. Niillä hakkureina ja ajomiehinä Lampelasta miehiä ja jokunen nainen kokkina. Toki hakkureita tuli muualtakin samoin hevosmiehiä. Tarpeellisia työpaikkoja syntyi 1930-luvulla aivan kotikylän takamaille. Se jos mikä nostatti uskoa tulevaisuuteen ja toi rahaa pienen kylän asukkaille. Kirkonkylästä puhumattakaan, jossa alkoi näkyä uudenaikakauden merkit. Ensimmäiset turistit löysivät tiensä Sallaan ja Sallatunturin rinteille. Tunturiin rakennettiin matkailumaja. 1938 ja 1939 olivat Suomenmestaruus pujottelukilpailut. Kaupankäynti virkistyi ja kolmekymmentä luvun alkuvuosien pula-aika alkoi väistymään. Osuusliike Salla rakensi kirkolle ison hirsisen liiketalon.
Keväällä jäidenmentyä ja järvien sulettua alkoi uitot. Talvella kaadetut tukit jotka oli ajettu hevosilla rantatörmille, vyörytettiin latvapuroihin ja jokiin. Niitä myöten lähtivät huilaamaan alaspäin, saavuttuaan määränpäänsä Kemijoki suun siinä juhannuksen tienoilla. Uitto työllisti paljon miehiä, siellä joutui valvomaan työnluonteen vuoksi useita vuorokausia peräkkäin. Koska puut piti saada uitettua tulvavesien aikaan varsinkin jokien ja purojen yläjuoksuilta.
Uitonaikaan tulivat jätkät levähtämään ja saunomaan Lampelan taloihin, siinä samalla vispilänkauppojakin hierottiin tyttärien kanssa. Vävyntekeleet palasit kesällä taloihin heinämieheksi. Niitty reissuilla romanssit sinetöitiin hajuheinän huumassa ja mesiangervien kukkiessa. Aikanaan sitten Sallan Pappilassa laillistettiin.
Näin alkoi Niemelän Lempin ja Kuusiniemen Heinon yhteinen elämän taival, kuin myös monen muunkin. Toinen varma keino naisilla oli löytää mies itselleen, lähteä savotalle kokiksi. Oli valinnan varaa kenen kanssa silmäpeliä pelata. Mieluisamman aikanaan itselleen valitsi. Tällä tavalla pääsi valitsemaan Lampelan Elmakin miestään itselleen. Parhaan ja komeimman oli kuulemma valinnut. Mies oli onkamolainen Mattilan Eino. Ne vuodet oli toivon ja kehityksen aikaa kaikkialla Suomessa.
Metsäteollisuuden kehittymisellä ja puutavaran kaupankäynnillä kohosi kaikkien elintaso syrjäseuduillakin. Isojako saatiin Sallassa toimitettua loppuun. Talolliset sai myydä metsää ja rahaa alkoi liikkumaan. Pitäjän nimi vaihdettiin 1936 Kuolajärvestä Sallaksi.
Syksyllä kaikki roihahti loppunsa edellä. Palvelus ikäiset miehet oli kutsuttu ylimääräisiin kertaus harjoituksiin syksyn 1939 aikana. Olivat niistä juuri palanneet koteihinsa. Tuli uusi määräys liikekannalle panosta. Kurtilla venäläiset tulivat yli Suomen rajan aamulla 30.11.1939. Syttyi Talvisota. Alkoi viivytys ja puolustus taistelut.
